16.10.2023
Oulun kaupunki / sivistys- ja kulttuuripalvelut ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue / Oulun alueelliset palvelut perhe- ja sosiaalipalvelut ja terveys ja terveyden ja sairaanhoidon palvelut, Oulu

Lasten ja nuorten neurokehityksellisiin haasteisiin vastaaminen monialaisesti

Käynnissä

Tarve ja tavoitteet
Lasten ja nuorten neurokehityksellisiin haasteisiin vastaaminen varhaiskasvatuksessa, koulussa ja hyvinvointialueen palveluissa oli pirstaleista. Toimijat eivät aina myöskään tunnistaneet yhteistyön mahdollisuuksia. Lapsi tai nuori ohjautui palvelupolulla, mutta tukimuodot peruskunnan ja hyvinvointialueen palveluiden kesken eivät aina tukeneet riittävästi toisiaan. Tutkimustiedon valossa huomattiin, että sijaishuollon lapsista noin 28 prosentilla on neurokehityksellinen diagnoosi. Lisäksi huomattiin, että noin 18 prosenttia neurokehityksellisen diagnoosin saaneista lapsista päätyy kodin ulkopuoliseen sijoitukseen.


Oulussa pyritään auttaamaan lapsia, nuoria ja perheitä yhteisövaikuttavuustyöllä, mikä tarkoittaa varhaiskasvatuksen, koulun ja muiden palveluiden yhteistyötä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Eri toimijat tunnistivat tarpeen yhtenäisen mallin luomiseksi lasten ja nuorten neurokehityksellisiin haasteisiin vastaamiseen. Tavoitteeksi asetettiin, että kaikki toimijat saavat työskennellä oman perustehtävän mukaisesti ja kaikille on selvää, miten prosessi etenee. Tärkein tavoite oli, että lapsi, nuori ja perhe saavat tarvitsemansa tuen eteenkin tilanteissa, joissa perheellä on paineinen elämäntilanne.

Tavoitteeksi asetettiin yhtenäisen alkukartoituksen tekeminen monialaisena yhteistyönä sekä tarvittaessa perheen kokonaisvaltaisen tuen aloittaminen jo ennen mahdollista diagnoosia perheen tarpeiden mukaan.
Ratkaisu
Oulun yhteisövaikuttavuustyön Tuiran hyvinvointikeskuksen alueen johtoryhmä perusti kehittäjäryhmän, johon kuului niin johtotiimin jäseniä kuin eri alan työntekijöitä. Kehittäjäryhmä perustettiin toukokuussa 2021. Kehittäjäryhmä teki nykytilan kartoituksen. Se sisälsi varhaiskasvatuksen, koulujen, opiskeluhuollon sekä muiden hyvinvointialueen palveluiden nykytilanteen kuvauksen lasten ja nuorten neuropsykiatrissa haasteissa. Työryhmään kutsuttiin mukaan myös Tulevaisuuden sote -keskus hankkeen kehittäjätyöntekijä, jotta toimintamallin kehittäminen seuraisi valmistelussa olevan hyvinvointialueen linjauksia.

Kehittäjätyöryhmä teki esityksen neuropsykiatrisen alkuarvioinnin ja perhetilanteen selvityksen yhteisestä toimintamallista sisältäen käytettävät arviointimenetelmät ammattiryhmittäin sekä uudistetut kyselylomakkeet varhaiskasvatukseen, kouluille sekä vanhempien haastatteluun lapsen kehityshistoriasta ja perhetilanteesta. Kehittäjätyöryhmä teki tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon lääkäreiden kanssa selventääkseen, mitä asioita on syytä selvittää ennen lääkärin tapaamista.

Kehittäjäryhmän työtä ohjasi koko ajan Oulussa jo käyttöön otettu yhteisövaikuttavuuteen perustuva monialainen verkostotyön toimintamalli. Mallissa perheen ympärille muodostuu tarvittaessa monialainen verkosto niin peruskunnan kuin hyvinvointialueenkin toimijoista, perheen tarpeiden mukaisesti.

Kehittäjäryhmän ehdotus käytiin läpi työntekijöiden kanssa. Työntekijäryhmät niin varhaiskasvatuksesta, kouluilta kuin hyvinvointialueen palveluista kommentoivat mallia välitehtävän kautta. Kehittäjäryhmä otti huomioon työntekijöiden palautteen mallin edelleen kehittämisessä.

Malli esiteltiin peruskunnan johtoryhmässä sekä hyvinvointialueen johtoryhmissä, joissa sen pilotointia kannatettiin Tuiran hyvinvointikeskuksen alueella. Kehittäjäryhmä järjesti yhteisen koulutuksen työntekijöille. Lisäksi koulutuksessa vastattiin työntekijöiden esittämiin koulutustoiveisiin välitehtävän kautta saadun palauteen perusteella.

Syyskuun 2023 alkaen malli on otettu pilotointikäyttöön varhaiskasvatuksessa, kouluilla ja hyvinvointialueen palveluissa. Mallissa tarvittava pedagoginen ja oppilashuollollinen tuki aloitetaan kehitysympäristöissä samalla kun tilannetta ja tuen tarvetta selvitetään lapsen/nuoren ja huoltajan yhteistyössä opiskeluhuollon toimijoiden kanssa.

Tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan monialaisessa yhteistyössä ja yhteisen arvion perusteella aloitetaan Nepsy -mallin mukainen alkuarviointi. Nepsy -mallin mukaisen alkuarvioinnin työnjaosta sovitaan verkoston kesken.

Mikäli perheessä on paineinen elämäntilanne, esim. toimeentulon ongelmia, vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmaa, parisuhteen haasteita, vanhemman kuolemaa, rikollisuutta tai väkivaltaa tai jaksamattomuutta, pyydetään jo Nepsy alkuarviointivaiheessa perheelle tukea tarpeiden mukaisesti hyvinvointialueiden palveluista palveluiden integraation eli yhden kontaktin kautta.

Verkosto osallistuu omalta osaltaan myös Nepsy -mallin mukaiseen alkuarviointiin ja tukeen, esimerkiksi nepsyorientoituneen perhetyön kautta. Samaan aikaan varhaiskasvatuksen ja koulun oppilashuollollinen ja pedagoginen tuki jatkuvat, eikä tuen eri muodoissa jäädä odottamaan mahdollista diagnoosia.

Lääkärin vastaanotolle osallistuu sovitusti toimija verkostosta, ja lääkärin osallistumisesta yhteiseen verkostotyöskentelyyn sovitaan esimerkiksi hybriditapaamisia järjestämällä. Työntekijät lapsen, nuoren ja perheen ympärillä ovat tietoisia toisensa auttamisen ja tukemisen keinoista ja teoista. Työn suuntaa ja vaikuttavuutta arvioidaan yhdessä eikä perhe jää tilanteessa yksin. Mallin kehittämisessä painopiste on ollut perheissä, jotka tarvitsevat monialaista tukea.

Kehittämistyö on tehty organisaation sisältäpäin syntyneestä tarpeesta. Sen kehittämiseen ovat osallistuneet asiakastyön haasteet kohtaavat ammattilaiset yhdessä esihenkilöiden kanssa. Yhteisövaikuttavuustyön taustatuki on auttanut yhteisövaikuttavuusmallin mukaisen toiminnan rakentamisessa (Oulun yliopisto + Itlan kehittäjätyöntekijä). Mallia on kehitetty eteenpäin suunnitelmallisesti myös hyvinvointialueen muutosten jälkeen ja se on saanut hyvää palautetta niin peruskunnan kuin hyvinvointialueenkin johdolta. Mallin kehittäminen ei ole maksanut mitään, paitsi työntekijöiden työaikaa niin kehittäjäryhmässä kuin yhteiskehittämisessä eri tiimeissä.
Tulokset
Varhaiskasvatuksen, koulun ja palveluiden työntekijöillä on yksi yhteinen toimintamalli käytössä niissä tilanteissa, kun herää kysymys lapsen/nuoren mahdollisista neurokehityksellisistä haasteista. Nepsy-mallin mukainen alkuarviointi käynnistyy yhdessä sovitulla työskentelyllä ja työskentelyssä on huomioitu perheiden tuen tarve jo alkuarviointivaiheessa eli lapsi/nuori saa ilman diagnoosia tarvitsemaansa pedagogista tukea, tarvittaessa oppilashuollon tukea ja koko perhe tarvittavat hyvinvointialueen palvelut.

Tukitoimien vaikuttavuutta seurataan yhdessä yhteisessä verkostossa ja jokainen ammattiryhmä tuo oman ammattitaitonsa perheen ja verkoston yhteiseen käyttöön. Tukitoimet ovat monialaisia eri kehitysympäristöissä ja palveluissa. Verkosto tapaa säännöllisesti seurantatapaamisissa (ml lääkäri).

Paineiseen elämäntilanteeseen suunniteltu toimintajakso on vähintään yhden vuoden ajan ja tukitoimien vaikuttavuutta pystytään arvioimaan yhdessä perheen kanssa.

Eri alojen osallistuminen mahdollistetaan hybridiverkostoilla, jolloin ei synny tietokatkoksia esimerkiksi lääkärin, koulun ja palveluiden välille ja kokonaiskuva tilanteesta on kaikilla sama. Työntekijät koordinoivat yhteistä työtä yhteisen suunnitelman avulla.

Pilotointi on käynnissä ja mallista toivotaan koko Oulun alueelle yhteistä toimintamallia pilotoinnin jälkeen. Mallia jatkokehitetään palautteen perusteella ja työntekijöiden koulutustarpeisiin vastataan.

Kun lapset ja nuoret sekä perheet saavat kokonaisvaltaista tukea neurokehityksellisiin haasteisiin varhaisesta vaiheesta alkaen varhaiskasvatuksen, koulujen pedagogisen ja opiskeluhuollon sekä tarvittavien hyvinvointialueen palveluiden yhteistyönä, voidaan estää lasten siirtyminen raskaisiin lastensuojelun ja psykiatrian palveluihin.
Liitteet
TärkeissätöissäNEPSYPILOTTI(1).pdf

Yhteyshenkilöt

Susanna Hellsten
susanna.hellsten(ät)ouka.fi
vs suunnittelupäällikkö
Oulun kaupunki
Marjut Kokko
marjut.kokko(ät)ouka.fi
vs. aluepäällikkö
Oulun kaupunki sivistys- ja kulttuuripalvelut

Johanna Kangas
johanna.kangas(ät)pohde.fi
vastuuyksikköpäällikkö
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedInissä Tulosta