Saatko tehdä työtä omana itsenäsi?

Merja Hyvärinen

Suomessa kaikilla on oikeus saada töitä ja tehdä niitä omana itsenään ilman, että joutuu syrjityksi tai muita huonommin kohdelluksi henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. Näin määrää laki, mutta käytännön tasolla tämän oikeuden toteutumisessa on valitettavasti vielä parantamisen varaa. Voin mainita tästä muutaman esimerkin. Etnisen taustan omaavien on edelleen hankalaa työllistyä. Naisen euro on vain noin 80 senttiä miehen eurosta. Vammaisilla on vaikeuksia päästä työn syrjään kiinni ja saada kohtuullisia mukautuksia helpottamaan työn tekemistä.

Muuttiko koronaepidemia henkisen tuen merkitystä työelämässä?

Anna Kukka

Koronaepidemia muutti lähes kaikkien työtä ja vaikuttaa monella tavalla työelämään. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä selvitti, miten se vaikutti kunta-alan työsuojelun yhteistoimintaan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöhön terveellisen ja turvallisen työn edistämiseksi. Kyselyyn vastannut kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö arvioi, että psykososiaalisen tuen antaminen ja perehdyttäminen olisivat voineet onnistua paremmin.

Tee päivän hyvä teko

Susanna Koivistoinen

Jos jokainen ihminen laittaisi saamansa hyvän kiertämään kolmelle muulle ihmiselle, tulisi maailmasta parempi paikka. Hyvästä seuraa hyvää. Näin Trevor McKinney ajatteli 2000-luvun alun elokuvassa Anna hyvän kiertää. Nyt me yritämme samaa kunta-alalla.

Uhkaavat asiakaspalvelutilanteet

Anne Vuorio

Uhka- ja väkivaltatilanteiden määrä on kasvanut kuntatyössä, näin myös Vantaalla. Loppuvuonna 2018 julkaistujen Kunta10 -tutkimustulosten mukaan edeltävän 12 kuukauden aikana 49 % kaikista Vantaan kaupungin työntekijöistä ilmoitti kokeneensa uhka- tai väkivaltatilanteita. Määrä oli kasvanut huolestuttavasti: Edellisessä, kaksi vuotta aiemmin suoritetussa tutkimuksessa prosenttiosuus oli 33.

Työyhteisöjen vuorovaikutustaitoihin kannattaa panostaa juuri nyt

Mikko Elomaa

Julkisesta keskustelusta voimme lukea ja asiakkailtamme kuulemme kuinka kuntaorganisaatiot elävät yhtä historiansa suurinta murrosta. Tuottavuutta ja säästöjä haetaan useilla hyviksi koetuilla toimenpiteillä. Toteutetaan uudenlaista valmentavampaa ja osallistavampaa johtamista. Rakennetaan itseohjautuvampia tiimejä, muokataan organisaatioita ja palvelurakenteita.

Kaiken tämän muutoksen keskellä tarvitaan myös laadukkaampaa ihmisten päivittäistä kohtaamista ja kuuntelua. Vuorovaikutuksen ja työyhteisötaitojen merkitys työilmapiirin ja hyvinvoinnin rakentajana korostuu.

Valmentava johtaminen on yhdessä tekemistä

Reijo Siltala

Johtaminen, työn tekeminen ja organisaation kehittäminen ovat oppimista. Positiivista kehitystä syntyy vain yhdessä oppimalla. Edestä johtaminen johtajaa korostaen ei toimi kehittäessä.

Positiivisten tulosten taustalla on ennen kaikkea yhteistoiminnallista oppimista. Sen perusperiaatteet tuovat myös valmentavan johtamisen ajatusmallin lähemmäs yksittäistä ihmistä. Molemmissa tavoitteena on saada koko työyhteisö mukaan ja tulokset ovat yhteisöllisen toiminnan tulosta. Edellytyksiä ovat vuorovaikutus ja toinen toistensa tunteminen ja ymmärtäminen.

Työyhteisöt taklaavat keskeytyksiä uusilla toimintatavoilla

Tiina Heusala

Viime vuonna sain olla monessa työyhteisössä edistämässä kognitiivista ergonomiaa. Millaisia käytännön oppeja ja uusia toimintatapoja näistä valmennuksista jäi asiakasorganisaatioille? Katsotaanpas tarkemmin!

Seuraavat esimerkit on poimittu muun muassa sosiaali- ja terveysalan, opetus- ja teollisuustoimialojen sekä julkisen hallinnon työpaikoilta. Osa on peräisin kuntaorganisaatioille järjestämistämme valmennuksista, joita tuki Kunteko 2020 -ohjelma eli kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelma.

Voisiko yhteisö olla avain työelämän uupumusepidemiaan?

Olli Viljanen

Suomalaisen työelämän nykytila on monella tapaa paradoksaalinen. Osuva esimerkki tästä on työhyvinvointi, joka on ollut lukuisilla mittareilla mitattuna paranemaan päin jo vuosikymmenet.

Kriisiviestintä rakentaa yhteishenkeä

Jari Seppälä

Ensi vuodeksi 53 kuntaa nostaa veroprosenttiaan ja kymmenissä kunnissa käydään yhteistoimintaneuvotteluja. Moni kuntajohtaja ja -päättäjä kaipaa nyt kriisiviestintää: mitä ja miten kertoa tilanteesta henkilöstölle, asukkaille, kumppaneille, valtiolle. Tehokkaasti viestien vaikeuksista voidaan edetä hyvillä mielin, ja henkilöstö on tässäkin voimavara.

Kuntasektori – merkityksellisen työn tyyssija vai työmotivaation hautausmaa?

Jaakko Sahimaa

Mikä tekee työstä mielekästä, merkityksellistä ja motivoivaa? Millaiset edellytykset kuntasektorilla on tarjota tekijöilleen merkityksellistä työtä? Entä mikä estää ihmisiä kokemasta omaa työtään merkitykselliseksi? Mikä on meidän jokaisen vastuu merkityksellisyyden luomisessa ympärillemme?
 

Jokainen meistä kai haluaa tehdä työtä, jonka kokee itse tärkeäksi ja tekemisen arvoiseksi. Toisaalta työ vain sen itsensä vuoksi harvoin on järkevää - työn olisi tärkeää tavalla tai toisella palvella myös muita ihmisiä ja yhteiskuntaa ympärillämme.

Miksi kunnan tai kaupungin pitäisi markkinoida?

Anu Männikkö

Tiedäthän tunteen, kun kaupassa valitsee suklaapatukkaa. Valikoimaa on paljon, toiset täysin mitäänsanomattomia, toisista olet kuullut, jotakin olet maistanut, tuota on kaveri suositellut jne. Pian valintalistallasi on 2-3 vaihtoehtoa, joista joku nousee suosikiksi ja pääsee ostoskärryysi. Kaupunkimarkkinoinnissa on kyse samasta asiasta. Päästä valintalistalle. 

Olen saanut viime aikoina osakseni ihmettelyä siitä, että Seinäjokihan markkinoi itseään niin kuin yritys. Tähän ei selvästikään ole totuttu. 

Kulttuurimuutoksia vai rakennemuutoksia?

Maarika Maury

Sotesoppaa on hämmennetty kovin pitkään ja kalliisti. Keskeinen haluttu muutos, suunnitelmat, koulutusohjelmat ja satojen miljoonien valmistelukustannukset vilisevät silmissä. Tilanteessa, jossa kukaan ei oikein tiedä toteutuuko muutos vai ei, on oltu jo vuosia. Odottelevan aika on ollut pitkä.

Kiva ei saisi korostua vaikuttavuuden kustannuksella

Pauli Forma

Digitaalisuus ratkaisee monia haasteita, joiden parissa työelämän kehittäminen on paininut vuosikymmenten ajan. Se antaa uusia mahdollisuuksia uudenlaisiin datoihin ja analyyseihin sekä toiminnan siirtämiseen ennaltaehkäisevään suuntaan. Hyvinvointiteknologia auttaa tekemään havaintoja esimerkiksi unesta, stressistä ja palautumisesta aivan uudella tarkkuudella. On hyvä, että tutkijat ja tutkimusprojektit tulevat uudella tavalla mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Digitaalinen työelämän kehittäminen on vasta alussa. Ydinasia on varmistaa, että digitaaliset ratkaisut tähtäävät vaikuttavuuteen ja että työelämän kehittämisellä on kansallisella tasolla toivottu suunta.

Onko minusta tullut yliesierikoisapulaisvaravaurioraivausvuorovarausratkaisupäällikkö?

Anna-Mari Jaanu

Jotta tässä multitaskaamisen ja monenlaisten osaamisvaatimusten maailmassa pystyisi hoitamaan työnsä hyvin ja tuloksellisesti, on tärkeää pohtia työn sujuvuutta myös aivojen näkökulmasta ja kognitiivisen ergonomian keinoin. Kunteko-ohjelmassa tarjoamme kuntaorganisaatioille mahdollisuuden perehtyä asiaan tarkemmin ja saada käytännön keinoja ja ratkaisuja aivotyön sujuvoittamiseksi. Mitäpä jos siis kouluttautuisit työpaikkanne aivotyöagentiksi?

Onko työelämän kehittäminen kunta-alalla naisten varassa?

Anna-Mari Jaanu

Kunta-ala on naisvaltainen. Noin 80% henkilöstöstä on naisia, mikä pitkälti selittyy naisvaltaisina aloina. Tämä näkyy myös Kuntekossa: ohjelman osallistujista naisia on hiukan alle 80%.

Nyt kansainvälisenä naistenpäivänä haluamme muistaa kunta-alan kehittämisen voimanaisia. Tiedämme että heitä on paljon, mutta huomioimme tällä kertaa heidät, jotka ovat innokkaita kehittäjiä ja kehittämistyön mahdollistajia omissa organisaatioissaan.

Itseohjautuvuus tarvitsee luottamuksen ilmapiirin ja johtajuuden muutoksen

Johanna Sinkkonen

Järvenpään kokemukset itseohjautuvuuden matkalta ovat rohkaisevia. Suunnitelmallisella, johdonmukaisella ja muutosta tukevalla valmentamisella tiimit vastaavat nyt itseohjautuvasti työn keskeisistä asioista kuten asiakastyön suunnittelu ja organisoinnista, resurssien kohdentumisesta, palvelujen laadusta, tiimin osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvointitoiminnasta.

Etätyön lisääntymiseen on edellytykset myös kuntasektorilla

Tytti Määttä

Etätyöhön on paremmat mahdollisuudet kuin koskaan, mutta se yleistyy silti hitaasti

Systeemien voima

Tarja Tiittanen

Kuulumme moneen systeemiin

 

Työhyvinvoinnin parantaminen on yhtä tärkeää kuin lasten synnyttäminen

Maria Löfgren

Mitä yhteistä on kasvavalla kunnalla, edistyksellisellä elinkeinotoiminnalla, vireällä virastolla ja suvaitsevalla seurakunnalla? Niissä kaikissa työskentelee osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. Niissä yhteistoiminta on itsestäänselvyys, työpaikan kehittäminen jatkuvaa ja tavoitteet selkeitä. Niissä työntekijät uskaltavat kertoa epäkohdista ja esittää ratkaisuja. Ja niissä työnantaja myös kuulee työntekijöitä, välittää heidän jaksamisestaan, antaa aikaa palautumiseen ja puuttuu epäasialliseen käytökseen.

Tunnista uudistumisen paikat ja anna palaa – itsenäisesti ja yhdessä!

Timo Huttunen

Uudistuksista ja muutoksista on työelämässä puhuttu vuosia. Vaikka jatkuva muutostouhu meinaisi välillä kyllästyttää ja turruttaa, taitaa uudistuminen kuitenkin olla se juttu, jolla me kaikki pärjätään. Oleellista on tunnistaa ja tunnustaa millaisiin muutoksiin itse kukin omassa roolissaan voi ja pitää tarttua.